Voisiko presidentti Donald Trumpilla olla frontotemporaalinen degeneraatio (FTD)?
12.3.2026
Vuonna 2017 tarkastelin presidentti Donald Trumpin aivoterveyttä Suomen muistiasiantuntijoiden (SUMU) lehdessä Memossa. Mitä mieltä olen nyt diagnoosista? Onko presidentti Donald Trumpin aivoissa käynnissä dementoiva prosessi?
Ratkaisuja hoidon laadun parantamiseen: kliininen osaaminen ja elämänmakuinen arki
16.2.2026
Ikävät tapahtumat ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen yksiköissä ovat herättäneet paljon keskustelua muistisairaiden ihmisten hoidosta, riittämättömistä resursseista, liikkumisen rajoittamisesta ja itsemääräämisoikeuden toteutumattomuudesta. Haluamme tuoda tähän keskusteluun kolme tärkeää näkökulmaa.
Muistisairaan ihmisen läheinen: millaista elämää haluat elää?
5.12.2025
Muistisairausperheitä auttavana logoterapeuttina olen lukuisia kertoja saanut todistaa, millaisiin pieniin ”ihmetekoihin” muistisairaiden läheiset kykenevät. Elämä muistisairauden kanssa voi jatkua yllättävän hyvänä.
Muistisairaan ihmisen kuntoutuspotentiaali – onko sitä?
22.10.2025
Kuntoutuspotentiaali ei liity ainoastaan toimintakyvyn kohenemiseen. Muistisairauksissa kuntoutuspotentiaalia ovat toimintakyvyn heikkenemisen hidastaminen, ylläpitäminen ja hyvän elämänlaadun tukeminen.
Maailman Alzheimer-kuukausi: Ammattilaisten muistiosaamista on vahvistettava
25.9.2025
Hoitopaikkojen asukkaista yhdeksällä kymmenestä on muistisairaus, kotihoidon asiakkaista noin kahdella kolmesta. Viimeistään nyt on panostettava muistiosaamisen vahvistamiseen, jotta sote-ammattilaisilla on oikeaa tietoa ja osaamista muistisairaiden ihmisten tukemiseen sekä lakisääteisen RAI-menetelmän käyttöön.
Alzheimerin taudin diagnostiikka ja hoito mullistuvat
4.6.2025
Muistisairauksien diagnostiikassa ja hoidossa on tänä vuonna tapahtunut enemmän kuin viimeisen 20 vuoden aikana. Alzheimerin tauti pystytään diagnosoimaan tarkemmin – ja helpommin – kuin aikaisemmin.
Käyttäytymisen muutokset muistisairaudessa
16.10.2023
Aivojemme toiminta mahdollistaa monin tavoin toimintakykymme, myös kykymme pitää huolta erilaisista yleisinhimillisistä tarpeista. Muistisairauden aivomuutosten edetessä ihmisen on usein vaikeaa, jopa mahdotonta tunnistaa ja puolustaa tarpeitaan. Jos ihmisen tarpeisiin ei vastata, hän voi huonosti.
Arvostavan vuorovaikutuksen 5 K:ta muistisairaan ihmisen kanssa
20.4.2023
Vaikka muistisairaus etenee, syvä inhimillinen tarpeemme kohtaamiseen, hyväksyntään ja kuulemiseen ei katoa koskaan. Yhteyden rakentuminen ja arvostava kohtaaminen muistisairaan ihmisen kanssa on usein ammattilaisen tai läheisen vastuulla. Arvostavan vuorovaikutuksen voi kiteyttää näihin viiteen kohtaan.
Nyt vietetään Aivoviikkoa – Muistisairauden hoito kannattaa aloittaa varhain
14.3.2022
Tutkimuspapereita siivotessani törmäsin Jill Rasmussenin ja Haya Langermanin artikkeliin Alzheimer’s disease – Why we need early diagnosis. Artikkeli herätti pitkäaikaisen huoleni siitä, että muistisairaudet diagnosoidaan ja hoito aloitetaan edelleen liian myöhään. Nykyisellä hoidolla pystytään suojamaan aivojen terveitä osia, mutta ei juurikaan korjaamaan jo tulleita vaurioita. Tulevaisuudessa parhaat tulokset saavutetaan ennaltaehkäisyssä. Siksi muistisairauden varhainen diagnoosi on tärkeä.
Sarah löysi uuden tavan ajatella ja työskennellä muistisairaiden ihmisten parissa
27.1.2022
Terveimmillään hoitoala tuottaa oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia, eikä työn merkitystä tarvitse etsiä kaukaa. Kun työ aktivoi ja haastaa tekijäänsä syvällisesti, se myös antaa ja auttaa jaksamaan. Sarah, 32, kävi Amia Erikoismuistihoitaja™ -koulutuksen. Lopputyönään hän pohtii oppimaansa. Sarah tuo omin sanoin esiin monia ratkaisevia havaintoja, jotka kehittävät muistisairaiden ihmisten elämänlaatua edistävää hoitotyötä ja lisäävät kaikkien osapuolten hyvinvointia.
Hoitajapula puhuttaa – tutkitun hoitomallin jalkauttaminen uudistaisi alan ja ikäihmisten hoidon
24.8.2021
Ikäihmisten hoitotyötä määrittävät suoritteet ja työpäivästä selviäminen. Tämä nakertaa työhyvinvointia ja karkottaa työstä, kuten olemme saaneet lukea. Tilanteen taustalla ovat käytetyt, suoritteita arvostavat ohjaus- ja arviointimenetelmät. Kansainväliseen tutkimukseen pohjaava iäkkäiden ihmisten hoito on jotakin paljon syvempää ja kokonaisvaltaisempaa kuin työpäivä suoritteiden parissa. Käytännön toimintamalli on kehitetty ja saatavilla. Miksi emme hyödynnä sitä, kuten muut?
Erikoissairaanhoitajan kasvutarina – maisterista kohtaavaksi yrittäjäksi
14.10.2020
Kaksi vuotta sitten sairaanhoitaja Jaana Ylivainio päätti toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja perustaa oman kotihoitoalan yrityksen. Pian hän huomasi, että asiakkaan kotona tehtävä työ on hyvin erilaista kuin erikoissairaanhoito. Koti on asiakkaan reviiriä ja kynnyksen ylittämiseen tarvitaan erikoisosaamista.
Muistisairaiden hoidon kielellinen aliarviointi: tarvitaanko lisää vain käsipareja?
30.9.2020
Ihmistä voidaan kohdella kaltoin monella tavoin. Yksi tapa lytätä ihminen tai osoittaa vähäinen arvostus on kielellinen kaltoinkohtelu. Päätin aikoinaan, että en tule käyttämään vanhus-sanaa – paitsi kun neuvon muitakin välttämään sitä. Vanhus ei kuulu nykyaikaan.
Old lives matter
8.6.2020
Suomen korona-ajan toimenpiteet eivät ole olleet linjassa Euroopan suurimman iäkkäiden ihmisten oikeuksia puolustavan järjestön periaatteiden kanssa. Mikäli olisi ollut tahtoa, niin suuri osa koronan aiheuttamista hoivakotikuolemista olisi voitu välttää.
Tutkimustiedosta muistityön arjen käytännöksi
29.5.2020
Tieto ei jalkaudu informaatiota siirtämällä, vaan toiminnan muuttamiseen tarvitaan syvempää oppimista sekä oman ja yhteisen ajattelun haastamista. Sen vuoksi keskitymme Amia Akatemian valmennus- ja koulutusohjelmissa valmentavaan työskentelytapaan ja dialogisiin oppimistilanteisiin.
Näyttöön perustuva hoiva-asuminen – mitä se on?
9.3.2019
Ihmiskeskeisyys, elämänlaadun päämäärä ja tarvelähtöisyys ovat muistisairaiden ihmisten hoidon, tukemisen ja palvelujen kolme ydinkäsitettä. Neljällä viidestä hoiva-asumisen asukkaasta on etenevä muistisairaus. Hoiva-asumisen sisällöllisen toiminnan tulee pohjata edellä mainittuun kolmeen ydinkäsitteeseen. Niiden toteutuminen hoiva-asumisessa tuottaa näyttöön perustuvaa, vaikuttavaa hoitoa ja tukemista.
Valmentavaa otetta ja välittämistä muistisairaan ihmisen kohtaamiseen
22.6.2017
Kuulutko sinä työyhteisöön ja teetkö yhteistyötä, jossa jokainen tiimin jäsen ja muut osalliset pääsevät osallistumaan hoidon suunnitteluun? Kokemusten vaihto on kaikkien etu ja keino lisätä ihmisen elämänlaatua sekä työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä.