Arvostavan vuorovaikutuksen 5 K:ta muistisairaan ihmisen kanssa

Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen on arvostuksen osoitus ja hyvän hoidon kulmakiviä. Vastavuoroisessa ihmissuhteessa toteutuu kokemus kuulluksi tulemisesta, mahdollisuus osallistua ja myötävaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun. Parhaimmillaan vuorovaikutus tarjoaa arjen helmihetkiä ja ravitsee kaikkien osapuolten hyvinvointia.

Kun muistisairaus etenee ja ihmisen tiedonkäsittelyvaikeudet lisääntyvät, saatamme ohittaa tai sivuttaa hänen kokemuksiaan, tunteitaan tai toiveitaan huomaamatta. Ihmisinä meidän syvä tarpeemme kohtaamiseen, hyväksyntään ja tarpeiden kuulemiseen ei katoa koskaan. Monissa tilanteissa yhteyden rakentuminen ja arvostava kohtaaminen muistisairaan ihmisen kanssa on ammattilaisen tai läheisen vastuulla.

Arvostusta ja yhteyttä rakentavan vuorovaikutuksen voi kiteyttää viiteen K-kirjaimeen. K-alkuisia hyviä sanoja löytyy monia. Näitä viittä K-sanaa pohdittiin Amia Erikoismuistihoitaja- ja Muistityön kehittäjä -koulutuksissa.

Arvostavan vuorovaikutuksen 5 K:ta

1 KUNNIOITUS

Kunnioitus kutsuu pohtimaan, mitä näen tai ajattelen toisesta ja miten se heijastuu toimintaan. Miten kunnioittava asenne kuuluu puheesta, sanavalinnoista tai käytännöissä? Puhutko toisesta kunnioittavasti ja arvostavasti myös silloin, kun hän ei ole paikalla?

Kohtaamisen hetkiin tuomme usein mukanamme myös ennakko-oletukset. Saatamme huomaamatta toimia oletusten ohjaamana. Jos vuorovaikutustilanne oli hankala viikko sitten, se voi ohjata odotuksia ja toimintaa seuraavalla kerralla. Miten tulla kohtaamiseen avoimin mielin ”tietämättä” liikaa ennakkoon?

Haastavaa kunnioitus voi olla niissä tilanteissa, kun toinen on ärtynyt, tyytymätön tai käyttäytyy tavalla, joka tuntuu vaikealta. Silloin on hyvä tiedostaa, että kaikella käyttäytymisellä on jokin hyvä tarkoitus ihmiselle itselleen. Mitä minun on hyvä ymmärtää toisen näkökulmasta? Ihminen toimii niillä voimavaroilla ja taidoilla, jotka hänellä ovat käytössään.

2 KUUNTELEMINEN

Kuuntelun taito saa muistisairaan ihmisen kanssa toimiessa uusia sävyjä. Miten kuuntelen niin, että se luo yhteyttä toiseen. Silloin en kuuntele vain korvilla, vaan sydämellä ja koko keholla. Hetkissä, joissa sanoja ei löydy, tarvitaan uteliaisuutta ja herkkyyttä.

Muistisairaan ihmisen kanssa kuuntelu on havainnoivaa. Apuna on katsekontakti, eleet ja virittäytyminen toiseen. Miten kuuntelen uteliaana, mitä toinen viestittää ei vain sanoillaan ja äänensävyllään, vaan myös käyttäytymisellään? Jaksaako työyhteisö kuunnella yhdessä ja olla utelias asukkaan tilanteelle?  Entä kuuntelenko kollegaa ja kykenenkö olemaan utelias toisen ajatuksille, kun hän tarjoaa erilaisia näkökulmia?

3 KÄRSIVÄLLISYYS

Kärsivällisyys näkyy monenlaisissa hetkissä. Maltanko tai voinko antaa aikaa hitaasti toimivalle asukkaalle tai asialle? Mitä ajatuksia työn tekeminen rauhallisesti nostaa pintaan ja millainen on hyvän työntekijän malli? Jaksanko kuunnella toista tai olla kärsivällinen kollegan kanssa? Annanko tilaa toisen olla itseäni hitaampi?

 4 KESKITTYMINEN

Keskittyminen kertoo siitä, missä oma huomio on päivän eri hetkissä. Suuntaamme helposti huomioon siihen, mitä kaikkea päivän aikana pitäisi ehtiä tehdä. Avain on keskittyminen käsillä olevaan hetkeen.

Välitämme keskittymistä toiseen katseella, pysähtymisellä, läsnäololla. Aina se ei ole helppoa. Työn keskeytykset, työn määrä ja huomion hajaantuminen moneen kuluttavat helposti voimavaroja. Jo lyhyet hetket, joissa mieli keskittyy yhteen asiaan kerrallaan, tuo läsnäoloa ja rauhoittaa omaa mieltä sekä välittää arvostusta vuorovaikutuksen hetkiin. Läsnäolo asiakkaalle tai asukkaalle on myös kunnioitusta.

5 KEVEYS

Keveys on tapa olla ja luoda vuorovaikutusta. Se vahvistaa kaikkien osapuolten myönteisiä tunteita. Pilke silmäkulmassa, ilo ja leikkimielisyys avaavat tutkitusti mieltä toisin näkemiselle sekä luovuudelle. Myönteisillä tunteilla on myös terveysvaikutuksia. Keveys voi olla spontaaneja tanssiaskeleita ja hetkeen tarttumista. Se voi olla myös tietoisesti valittuja mahdollisuuksia ja tapoja tehdä jotain hiukan eri tavalla. Mitä keveys voisi olla sinulle?


Arvostavan vuorovaikutuksen K:t ovat saaneet inspiraationsa teoksesta Ratkaisun taito (Hirvihuhta ja Litovaara, 2003), josta löytyvät alkuperäiset vuorovaikutuksen viisi K:ta.

Mari Juote

Mari Juote on filosofian maisteri, työnohjaaja, mindfulness-ohjaaja ja -kouluttaja, ja hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Marin työn ytimessä ovat ihmisten kohtaaminen, läsnäolo ja vuorovaikutus sekä yhteisestä ajattelusta ja osaamisen jakamisesta syntyvä oppiminen. Hyvinvointia ja merkityksellisyyttä voi luoda yhdessä. Amia Akatemiassa Marin työn keskeisiä teemoja ovat ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työote, arvostava vuorovaikutus sekä läsnäolon ja myötätunnon taidot hoitotyössä. Amia Akatemian lisäksi Mari toimii myös TaitoBa-verkostossa. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin yliopiston täydennyskoulutuksessa ja valmentanut muun muassa ikääntyneiden parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Edellinen
Edellinen

Käyttäytymisen muutokset muistisairaudessa: kun aivomuutokset kietoutuvat ihmisen tarpeisiin ja elettyyn elämään

Seuraava
Seuraava

Nyt vietetään Aivoviikkoa – Muistisairauden hoito kannattaa aloittaa varhain