Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon kuusi kulmakiveä
Muistisairaan ihmisen elämänlaatua tukeva hoito rakentuu kokonaisuudesta. Hyvässä hoidossa korostuu ihmisen tarpeisiin vastaaminen. Hyvän hoidon kuusi kulmakiveä -sarjamme kertoo, millä tavoin lääketieteen, hoitotyön, fysioterapian ja ravitsemuksen tulee täydentää toisiaan muistityössä. Ihmisen psykososiaalinen tukeminen on läsnä kaikilla osa-alueilla. Tulevissa artikkeleissa syvennämme yhtä kulmakiveä kerrallaan.
Muistisairaan ihmisen elämänlaatua tukeva hoito syntyy kokonaisuudesta, jossa eri osa-alueet kohtaavat. Professori Raimo Sulkavan ja dosentti Ulla Eloniemi-Sulkavan kokoamat kuusi tärkeää kohtaa esittävät, millä tavoin lääketiede, hoitotyö, fysioterapia ja ravitsemus täydentävät toisiaan muistityössä. Ihmisen psykososiaalinen tukeminen on läsnä kaikilla osa-alueilla. Kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen hoidon tavoitteena on auttaa muistisairasta ihmistä jatkamaan mahdollisimman laadukasta elämää muistisairaudesta huolimatta sekä tukea hänen läheisiään.
1) Muistisairauden varhainen ja oikea diagnoosi
Jotta muistisairautta voidaan asianmukaisesti hoitaa, täytyy tietää, mistä se johtuu. Neurologinen kliininen tutkimus, testaukset, pään kuvantaminen, laboratorio- ja geenikokeet ovat helppoja suorittaa ja antavat useimmiten tarkan diagnoosin. Alzheimerin taudissakin hidastava ja oireita lievittävä hoito on sitä tehokkaampaa, mitä varhaisemmassa sairauden vaiheessa se voidaan aloittaa. Tarkka diagnoosi on myös edellytys oireiden ymmärtämiselle ja ennusteen arvioimiselle.
2) Oikea lääkehoito
Alzheimerin tautiin, Lewyn kappale -tautiin ja verenkiertoperäiseen muistisairauteen on olemassa hidastavia ja oireita vähentäviä lääkkeitä. Niitä pitää käyttää. Muistisairauksiin liittyvää normitonta käyttäytymistä voidaan vähentää turvallisuuden tunnetta parantamalla, mutta pieniä annoksia psyykenlääkkeitä voidaan myös antaa. Muut sairaudet, esimerkiksi sydänsairaudet, pitää olla asianmukaisesti hoidettu. Kipuoireet, tasapainovaikeutta ja väsymystä aiheuttava matala verenpaine ja muut oireet täytyy lääke- ja muilla hoidoilla olla tasapainossa.
3) Fyysinen kunto ja ravitsemus
Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää muistisairauksien ennalta ehkäisyssä, mutta myös muistisairauden aikana. Liikunta hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä. Fyysistä toimintakykyä on erittäin tärkeä ylläpitää silloin, kun ihminen sairastaa Lewyn kappale -tautia tai verenkiertoperäistä muistisairautta. Alzheimerin taudin yksi oire on laihtuminen. Se voidaan kuitenkin estää kooltaan pienillä, mutta energia- ja proteiinitiheillä aterioilla ja välipaloilla. Ravitsemuksesta huolehtiminen on myös ihmisen sosiaalisiin tarpeisiin vastaamista.
4) Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen
Muistisairas ihminen tulee kohdata ennen kaikkea normaalina aikuisena ihmisenä. Aikuisten välisessä vastavuoroisessa ihmissuhteessa jokaisella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi. On ymmärrettävästi riski, että muistisairaan ihmisen tunteet, toiveet ja kokemukset tulevat hänen kognitiivisten eli tiedonkäsittelyn vaikeuksiensa vuoksi sivuutetuiksi. Niiden kuuleminen ja huomiointi on kuitenkin ihmisen hyvinvoinnin edellytys. Yhteyden rakentuminen ja hyvä kohtaaminen ovat ammattilaisen vastuulla, kun muistisairaus etenee. Silloin ihminen tarvitsee toista ihmistä paikkaamaan kömmähdyksiä, tuomaan turvallisuuden kokemuksia sekä edistämään ihmisarvon tunteita.
5) Oman tahdon toteutuminen
Jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija, vaikka erilaiset elämäntavat ja päätökset voisivatkin tuntua muista oudoilta. Näiden periaatteiden toteutuminen muistisairaan ihmisen kohtaamisessa voi tuntua vaikealta. On riski, että hyvää tarkoittava ammattilainen alkaa tietää ihmisen puolesta hänen parhaansa. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen muistisairauden edetessä on syytä varmistaa myös erilaisilla asiakirjoilla. Asiakirjat, kuten edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto, varmistavat oman tahdon toteutumisen silloin, kun sitä ei enää itse kykene ilmaisemaan.
6) Aktiivinen ja mielekäs elämä
Vähemmän huomiolle on jäänyt tieto, että hyvillä sosiaalisilla suhteilla ja ihmisen sosiaalisen terveyden tukemisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Kaikilla ihmisillä on myös psykososiaalisia tarpeita, joista huolehtiminen on mahdollisimman hyvän elämänlaadun edellytys. Ihminen tarvitsee itselleen tärkeitä ihmissuhteita ja merkityksellisiä aktiviteetteja. Vain ihminen itse tietää, mikä on hänelle mielekästä ja hyvinvointia tuottavaa.
Muistisairas ihminen on erityisesti sairauden edetessä psyykkisesti hauras, eikä hänellä ole käytössä samoja psyykkisiä puolustusmekanismeja kuin ennen sairastumista. Mielekäs elämä vaatii psyykkistä vahvuutta tukevaa ympäristöä. Se on turvallinen ja arvostava. Se on sellainen, jossa voi kokea olevansa tärkeä ja merkityksellinen ihminen.
Sarjan tulevissa artikkeleissa syvennämme kunkin kulmakiven sisältöä ja merkitystä muistityössä.
Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon kulmakivet. Mistä syntyy muistisairaan ihmisen paras mahdollinen hoito?
