Hyvän hoidon kulmakivet: Muistisairauksien lääkehoito

Muistisairaan ihmisen elämänlaatua tukeva hoito rakentuu kokonaisuudesta. Hyvän hoidon kuusi kulmakiveä -sarjamme kertoo, millä tavoin lääketieteen, hoitotyön, fysioterapian ja ravitsemuksen tulee täydentää toisiaan muistityössä. Ihmisen psykososiaalinen tukeminen on läsnä kaikilla osa-alueilla.

Muistipotilaan lääkehoito on sairauden diagnoosin mukainen. Ilman oikeaa diagnoosia potilasta ei pystytä hoitamaan oikein. Ei ole olemassa yhtä ”muistilääkettä”; joka tehoaisi kaikkiin muistisairauksiin. Itse asiassa mikään käytössä oleva lääke ei tehoa hyvin uuden oppimisen eli mieleen painamisen vaikeuteen. Muistipotilaiden muut sairaudet pitää hoitaa hyvin, samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä.

Kaikilla tehokkailla lääkkeillä on haittavaikutuksensa. Muistipotilaan lääkehoidossa on muistettava, että vaurioituneiden aivojen sietokyky lääkkeille on usein heikentynyt ja lääkkeistä tulee helpommin haittavaikutuksia. Tästä syystä annos on keskeinen ja se on räätälöitävä jokaiselle potilaalle erikseen.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudissa lääkehoidon perusta on AKE-lääke. AKE on lyhenne sanoista asetyylikoliiniesteraasin estäjä. Lääke lisää kognitiivisille kyvyille tärkeän välittäjäaineen asetyylikoliinin pitoisuutta aivoissa. 

Käytössä on kolme eri AKE-lääkettä: donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini. Mikään niistä ei ole toistaan parempi (eikä huonompi). Kaikki aktivoivat potilasta ja hidastavat sairauden oireiden etenemistä. Lääkkeen valinnan ratkaisee se, kuinka hyvin potilas sietää lääkettä. AKE-lääkkeet aktivoivat aivoja, mutta myös vatsahermoja. Ne voivat aiheuttaa pahoinvoinnin tunnetta ja vatsan löysyyttä. Lääkeannos pitää asettaa sellaiseksi, että sivuvaikutuksia ei ole.

Jos potilas on kovin herkkävatsainen, kannattaa yrittää rivastigmiini-laastaria, josta lääkeaine imeytyy ihon läpi suoraan verenkiertoon. AKE-lääkkeiden teho heikkenee sairauden edetessä, ja pitkälle edenneessä sairauden vaiheessa lääkityksestä voidaan luopuakin.

Alzheimerin tautiin on myös toisen tyyppinen lääke, memantiini, joka on glutamaatti-välittäjäaineen vastavaikuttaja.  Käytännössä se on lääke, joka voidaan antaa AKE-lääkkeen lisäksi, kun tämän aktivoiva teho alkaa hiipua. Se ei siis ole vaihtoehto AKE-lääkkeelle. Joskus sitä käytetään pitkälle edenneessä sairaudessa yksinkin, koska se saattaa vähentää levottomuutta. Haittavaikutuksena voi olla aktivaatiota ”väärään suuntaan” eli toimeliaisuus lisääntyy epätoivotulla tavalla.

Lewyn kappale -tauti ja verenkiertoperäinen muistisairaus  

Lewyn kappale -taudin lääkehoidosta ei ole virallisia hoitosuosituksia, mutta kokemusten mukaan sitä kannattaa hoitaa, kuten Alzheimerin tautia, mutta huomattavasti pienemmillä lääkeannoksilla. Potilaat ovat usein hyvin herkkiä kaikille keskushermostoon vaikuttaville lääkkeille. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen pitää myös aivot virkeänä.

Verenkiertoperäisen muistisairauden lääkehoito kohdistuu uusien verenkiertohäiriöiden estoon. Aivovaltimotukosten estoon annetaan lääkettä, tavallisesti asetosalisyyliä, pienenä annoksena. Myös muilla verenohennuslääkkeillä on samantyyppinen vaikutus. Korkea verenpaine, kolesteroli ja verensokeri pitää hoitaa, samoin sydämen rytmihäiriöt. On kuitenkin muistettava, että liian matala verenpaine on aivojenkin kannalta haitallinen. Usein tärkein hoito on kuitenkin säännöllinen liikunta.

Muuttunut käyttäytyminen

Muistisairauksiin voi liittyä muuttunutta käyttäytymistä, kuten levottomuutta, aggressiokynnyksen laskua, ahdistuneisuutta, harhaisuutta ja sekavuutta. Muuttuneen käyttäytymisen ensisijainen hoito on tarvelähtöinen hoito, jossa tunnistetaan taustalla olevat muistisairaan ihmisen tarpeet ja vastataan niihin. Näitä kohtaamattomia tarpeita ovat esimerkiksi turvallisuuden, itsemääräämisen ja toiminnan tarve tai jokin fyysiseen hyvinvointiin liittyvä tarve.

Tarvittaessa tukena potilaalle voidaan antaa lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja, joista tavallisin on oksatsepaami. Joskus säännöllisempikin lääkitys on paikallaan.

Pieniä annoksia psykoosilääkkeitä (tavallisimmat ovat risperidoni ja ketiapiini) voidaan myös antaa. Ne kuitenkin jähmettävät sekä fyysisesti että kognitiivisesti ja erityisesti isompina annoksina voivat nopeuttaa muistisairauden etenemistä. Erityisesti Lewyn kappale -taudista kärsivät potilaat ovat herkkiä psykoosilääkkeiden haittavaikutuksille.

Aggressiokynnyksen nostamiseksi muistipotilaille annetaan joskus epilepsialääkkeitä, kuten valproaattia. Muistipotilaat sietävät niitä kuitenkin huonosti. Depressio-oireita hoidetaan muistipotilailla kuten muillakin ihmisillä. Tavallisimmat lääkkeet ovat essitalopraami ja vortioksetiini. Aloitusannosten pitää kuitenkin olla pieniä.

Unettomuus

Muistipotilaan riittämätön yöuni voi raunioittaa hänen kognitiiviset kykynsä. Myöskään omaishoitaja ei jaksa kauan, ellei saa nukutuksi kunnolla. Kun unettomuuden syyt, kuten kivut, uniapnea ja liian matala verenpaine, on selvitetty ja hoidettu, joudutaan miettimään lääkehoidon mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseen.

Ykköslääke on melatoniini, annos on hyvin yksilöllinen yhdestä milligrammasta kymmeneen. Seuraava vaihtoehto on väsyttävä depressiolääke (esimerkiksi mirtatsapiini), jolla on unta parantavaa vaikutusta. Jos näilläkään ei ole vaikutusta, kyseeseen tulevat nukahtamislääkkeet, kuitenkin mielellään vain tarvittaessa. Näitä lääkkeitä ovat tematsepaami, tsolpideemi ja tsopikloni. Teho ja annos on yksilöllinen, eikä lääkkeitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen.

Erityisesti lääkitystä aloitettaessa täytyy olla varovainen ja aloittaa hyvin pienellä annoksella. Nukahtamislääkkeet voivat muistipotilailla aiheuttaa sekavuutta, kaatumisriskin lisääntymistä ja aamuväsymystä. Kuitenkin on parempi nukkua yö lääkkeen avulla kuin valvoa.

Ravintovalmisteet ja vitamiinit

Souvenaid on kliininen ravintovalmiste varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon. Se sisältää hermosolujen tarvitsemia ravintoaineita. Tutkimusten mukaan Souvenaidilla on hidastavaa vaikutusta aivomuutosten etenemiseen. Vaikka Souvenaidia on tutkittu tarkemmin vain Alzheimerin taudissa, sillä saattaa olla vaikutusta muissakin muistisairauksissa.

D-vitamiinia on syytä antaa säännöllisesti, koska se vaikuttaa luuston lisäksi myös aivoihin. Jos B12-vitamiinipitoisuus on normaali, niin B12-vitamiinitablettien annosta ei ole hyötyä.