Liike on lääke – myös muistisairauksissa
Fysioterapia ja liikkuminen ovat merkittävä osa muistisairaan ihmisen kokonaisvaltaista tukemista sairauden eri vaiheissa. Ne hidastavat muistisairauden etenemistä, turvaavat toimintakykyä ja vahvistavat ihmisen kokemusta omasta itsestään.
Kun metsäpolkua kuljetaan aktiivisesti, pysyy polku avonaisena ja vaivattomana kulkea. Jos polku jää käyttämättä, kasvaa se hiljalleen umpeen ja kulkeminen vaikeutuu.
Metsäpolku on oivallinen vertauskuva muistisairaan ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpysymiselle. Kun kehoa käytetään aktiivisesti, yhteydet hermoston ja lihasten välillä säilyvät avoinna, kuten metsäpolutkin.
Liikkuminen on yksi ihmisen perustarpeista, meidät on luotu liikkumaan. Kehomme ja mielemme tarvitsevat liikettä ja liikuntaa. Nämä tarpeet eivät katoa muistisairauden kohdatessa – on vain löydettävä tilanteeseen sopivia tapoja liikkua.
Mielekäs fysioterapia turvaa arjen toimintakykyä
Etenevä muistisairaus aiheuttaa tyypillisesti fyysisiä muutoksia ihmisen kehoon. Asento voi muuttua kumarammaksi, nivelet jäykistyvät, lihasvoima heikkenee lihaskadon myötä ja kehonhahmotus, koordinaatio sekä tasapaino heikentyvät.
Nämä muutokset vaikuttavat ihmisen kykyyn liikkua ja toimia arjessa, esimerkiksi tuolilta ylösnousu voi vaikeutua ja kaatumisriski lisääntyä. Kohdennetulla liikuntaharjoittelulla on keskeinen merkitys fyysisten muutosten hidastamiselle ja liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitämiselle.
Muistisairauksiin erikoistunut fysioterapeutti on avainasemassa harjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa kartoittaa tilanteen kokonaisvaltaisesti sekä laatia suunnitelman ja tavoitteet yhdessä asiakkaan, omaisten ja tarvittaessa hoitohenkilökunnan kanssa.
Fysioterapian toteutus on usein hyvinkin luovaa; ihmisen omat kiinnostuksen kohteet yhdistetään liikunnalliseen harjoitteluun, jolla tuetaan kohdennetusti muistisairaan ihmisen toimintakykyä. Fysioterapia voi kulkea ihmisen rinnalla sairauden eri vaiheissa. Se voi olla neuvontaa ja ohjausta, toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää sekä sairauden edetessä elimistön perustoimintoja helpottavaa ja turvaavaa.
Fysioterapeutti tukee myös omaisia ja hoitohenkilökuntaa liikkumisen ohjaamisessa ja siirtymisissä, kartoittaa tarvittaessa apuvälinetarpeita ja kodin esteettömyyttä.
Kehonhahmotus vahvistaa kokemusta omasta itsestä
Sen lisäksi, että liikunta tukee ihmisen liikkumis- ja toimintakykyä, on sillä suotuisia vaikutuksia myös muistisairaan ihmisen ajattelutoimintojen heikkenemisen hidastamisessa sekä myönteisen käyttäytymisen tukemisessa ja esimerkiksi masennuksen ehkäisemisessä.
Liike ja liikunta tukevat ihmisen kehonhahmotusta, joka puolestaan tukee kokemusta omasta itsestä ja oman kehon käytöstä. Kehonhahmotus heikkenee muistisairauden myötä ja sen ylläpito onkin keskeinen tekijä toimintakyvyn tukemisessa. Liikunta lisäksi lisää välittömästi aivojen verenkiertoa, mikä virkistää ajattelua ja muistisairailla ihmisillä tukee usein muun muassa puheen tuottoa.
Fysioterapia ei kuitenkaan ole vain ihmisen fyysistä toimintakykyä tukeva menetelmä. Sen on myös kuvattu tukevan muistisairaan ihmisen kokemusta omasta itsestään ja parhaimmillaan lisäävän omanarvontuntoa sekä itsemääräämisoikeuden toteutumista. On eri asia syödä itse, kun tulla syötetyksi.
Fysioterapeutti on keskeinen osa muistisairasta ihmistä hoitavaa moniammatillista tiimiä. Parhaimmillaan fysioterapeutti kulkee ihmisen tukena läpi sairauden eri vaiheiden. Emme voi fysioterapialla ja liikunnalla pysäyttää muistisairautta, mutta voimme hidastaa sen etenemistä, lisätä toimintakykyisiä elinvuosia ja tukea elämänlaatua. Metsäpolut pysyvät helppokulkuisina vain, kun niitä käytetään. Tutun ‘liike on lääke’ -sanonnan viesti on pätevä myös muistisairauksissa.
