Raimo Sulkava

Raimo Sulkava on geriatrian ja neurologian erikoislääkäri. Hän väitteli vuonna 1983 Alzheimerin taudista. Muistisairaita ihmisiä hän on tutkinut ja hoitanut yli 30 vuoden ajan. Vastaanottotoiminta jatkuu nyt Amiassa. Muistisairauksien lisäksi vastaanotolla hoidetaan muun muassa aivoverenkiertohäiriöitä, Parkinsonin tautia, muita neurologiasia sairauksia, monia yhtäaikaisia sairauksia ja monilääkitysten aiheuttamia ongelmia. Tärkeää on myös sairauksien ennalta ehkäisy ja kuntoutus.

Muistisairaiden ihmisten hoidossa Raimo painottaa kokonaisvastuun ottamista ja tiimityötä. Lääkehoidon lisäksi tarvitaan monia muita tapoja tukea arjen selviytymistä. Mahdollisimman varhainen diagnostiikka on tuloksellisen hoidon perusta.

Raimo oli 21 vuoden ajan Itä-Suomen yliopisto geriatrian professori vastaten lääkäriksi opiskelevien geriatrisesta tietämyksestä ja geriatrian erikoislääkärikoulutuksesta. Hän on myös Helsingin yliopiston neurologian dosentti. Tieteellisissä tutkimuksissa hän on keskittynyt muistisairauksien perinnöllisiin ja muihin riskitekijöihin ja niiden ehkäisyyn, muistisairauksien hoitoon ja iäkkäiden ihmisten kuntoutukseen. Raimo on kirjoittanut yli 300, pääosin englanninkielistä tieteellistä artikkelia erityisesti muistisairauksista. Vuosien aikana hän on myös kouluttanut ja opettanut paljon geriatriaan ja muistisairauksiin liittyviä aiheista.

Amialifessa Raimo vastaa erikoislääkäritoiminnoista.

Jouko Laurila

Jouko Laurila väitteli vuonna 2004 aiheenaan iäkkäiden äkillinen sekavuusoireyhtymä. Hän on hoitanut iäkkäitä yli 20 vuoden ajan kaikilla eri terveyden- ja sosiaalihuollon alueilla: sairaalapäivystyksissä, akuutti-, kuntoutus- ja pitkäaikaisosastoilla sekä kotihoidossa. Vastaanotollaan Amiassa hän diagnosoi ja hoitaa muun muassa muistisairauksia, lihaskatoa, tasapainovaikeuksia, toimintakyvyn heikentymistä ja monilääkityksen tuottamia ongelmia. Hänelle tärkeää on myös sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntoutus.

Jouko on geriatrian dosentti ja toiminut aiemmin muun muassa ma. geriatrian professorina Helsingin yliopistossa sekä ylilääkärinä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Hän kouluttaa edelleen sekä lääketieteen opiskelijoita että myös erikoistuvia lääkäreitä. Omalta tutkimusalaltaan Jouko on julkaissut kymmeniä kansainvälisiä tutkimusartikkeleita. Vuonna 2010 Suomen geriatrit valitsivat Joukon Vuoden geriatriksi.

Marjo Forder

Marjo Forder on psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti ja muistisairaiden ihmisten fysioterapian asiantuntija. Hän on työskennellyt alalla yli 20 vuotta painopisteinään geriatrinen ja muistisairaiden ihmisten yksilö- ja ryhmäohjaus.

Marjo tekee innovatiivisesti ja uusimpaan tietoon pohjaten muistisairaiden ihmisten kuntoutustyötä. Hän suunnittelee, kehittää ja soveltaa eri menetelmiä, joilla muistisairaan ihmisen arjen toiminnot voivat aktivoitua ja säilyä.

Marjo korostaa ihmisen kokonaisvaltaisuutta kuntoutuksessa. Hyvä kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat fysioterapian onnistumisen A ja O. Näistä lähtökohdista muistisairaan ihmisen kuntoutuminen voi alkaa.

Amiassa Marjo vastaa AmiaKotihoito+:sta sekä fysioterapia- ja kuntoutustoiminnasta. Hän mielellään jakaa koulutuksissa erityisosaamistaan muistisairaiden ihmisten liikkumisen tukemisesta ja fysioterapian merkityksellisyydestä.

Kaarina Leppänen

Kaarina Leppänen on lakimies, OTM, oikeudenkäyntiavustaja, FM (opettajan pedagogiset opinnot).

Olen toiminut pitkään koulutusalalla. Olen lupalakimies ja toimin myös oikeudenkäyntiavustajana perhe- ja jäämistö- sekä siviilioikeuden alalla. Olen osakas Forlex Partners Oy:ssä.
Minulle on tärkeää, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat ja vanhusten itsemääräämisoikeus ja arvokas vanhuus toteutuu. Tämän vuoksi toimin kouluttajana ja laadin asiakirjoja, jotka takaavat itsemääräämisoikeuden toteutumisen.
Otathan yhteyttä keskustellaksesi lakimiehen kanssa ennen konsultaatioon tuloa! Tämä on tärkeää, jotta asiakirjat saadaan tehtyä mahdollisimman tehokkaasti.

Asiakirjat, jotka varmistavat itsemääräämisoikeuden toteutumisen muistisairauden edetessä:

Hoitotahto = Miksi? Hoitotestamentti on asiakirja, jossa voit antaa ohjeita sen ajan varalta, jolloin lääkärit joutuvat tekemään puolestasi päätökset lääketieteellisen hoidon tai elämän suhteen ilman että voit itse lausua mielipidettä niistä. Hoitotahdossa voi ilmaista suostumuksen tulevaisuudessa annettavaan hoitoon tai kieltäytyä siitä.

Edunvalvontavaltuutus= Miksi? Oman itsenäisen tahtonsa vaikutuksia voi ulottaa edunvalvontavaltuutuksen avulla aikaan, jolloin ei kykene järjestämään ja ohjaamaan asioidensa hoitoa (lakivaliokunnan mietintö). Edunvalvontavaltuutuksen avulla voi vahvistaa itsemääräämisoikeuden toteutumista ja määritellä luottohenkilönsä. Edunvalvontavaltuutuksella voi suojella itseään tai läheistään huolehtimalla siitä, että edunvalvontavaltuutus on kunnossa.

Testamentti= Miksi? Testamentti on tärkeää laatia tilanteessa, jossa perinnönjättäjältä ei jää perintöön oikeutettuja perillisiä, muutoin omaisuus siirtyy valtiolle. Testamentti tulee tehdä myös, jos halutaan määrätä omaisuuden jakautumisesta perillisten kesken toisin kuin laissa määrätään. Avoliiton tilanteessa testamentin tekeminen on tärkeää, lesken aseman turvaamiseksi. Jos lapsilla ei ole avioehtoja, testamentissa voi rajata lasten puolisot pois perintöoikeuden piiristä. Myös perintöveroon voi vaikuttaa suunnittelemalla omaisuudenjakoa erilaisin järjestelyin. Toisaalta myös lahjan avulla voi tehdä omaisuusjärjestelyjä jo elinaikana.

Jotta voi tehdä oikeustoimen, laadituttaa oikeudellisen asiakirjan, tulee olla oikeustoimikelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu eikä hän ole edunvalvonnan alainen. Vaikka olisit saanut muistisairausdiagnoosin, todennäköisesti muistisairauden alussa on vielä mahdollista laadituttaa asiakirjoja. Jos olet huolissasi siitä, voitko teettää asiakirjat pätevästi, lääkäri ja juristi voivat yhdessä määritellä oikeustoimikelpoisuutesi ja kykysi määrittää oma oikeudellinen tahtosi. Tällöin varmistut siitä, että asiakirjat ovat päteviä. Edunvalvontavaltuutus on vaihtoehtoinen holhoustoimilain mukaiselle edunvalvonnalle. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on vaivatonta, edunvalvonta puolestaan raskaampi ja aikaa vievämpi prosessi. Edunvalvontavaltuutus tulee laatia etukäteen sen tilanteen varalta kun ei enää pysty itse hoitamaan asioitaan. Tuossa vaiheessa hankitaan lääkärinlausunto valtuuttajan kykenemättömyydestä hoitaa asioitaan ja digi- ja väestörekisteri vahvistaa valtakirjan valtuutetun pyynnöstä.

Kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen näissä kysymyksissä ja pohtia itselleen sopivia järjestelyjä yhdessä lakimiehen kanssa.

Ulla Eloniemi-Sulkava

Ulla Eloniemi-Sulkava on yli 30 vuoden kokemus muistisairaiden ihmisten hoidon ja palvelujen kehittämis- ja tutkimustyössä. Nuorena sairaanhoitajana hän työskenteli Kanadassa muistityön erikoisyksikössä. Sieltä saadun tiedon innoittamana Ulla oli 1980-luvun lopulta alkaen käynnistämässä vastaavia yksiköitä Suomeen.

Hoitotyön päämääränä on Ullan mukaan muistisairaiden ihmisten hyvä elämänlaatu. Työtä ohjaa muistisairas ihminen kokemuksineen ja tarpeineen. Hyvä arki koostuu hetken kohtaamisista ja spontaanisti syntyvistä tapahtumista. Omaiset eivät ole vierailijoita, vaan osa vahvan hoitoyhteisön elämää.

Ulla väitteli vuonna 2002 muistisairaiden ihmisten kotona asumisesta. Hän on Tampereen yliopiston gerontologian dosentti. Väitöskirjan jälkeisiä tutkimusaloja ovat olleet kotona asuminen ja omaishoito, tarvepohjainen hoitotyö, psykososiaalinen kuntoutus ja elämänlaatu. Näistä tutkimuksista on syntynyt käytäntöön vietävää, kuten muistikoordinaattorin toimintamalli ja käytösoireiden hoidon ratkaisukeskeinen toimintamalli.

Työvuosiltaan kertynyttä tietoa ja osaamista Ulla jakaa mielellään koulutustilaisuuksissa ja käytännön kehittämishankkeissa.