Old lives matter

Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa on mielenosoituksia, joissa osanottajat kantavat kylttejä ”Black lives matter” – tummaihoisten(kin) elämällä on merkitystä. Mielenosoitukset laukaisi valkoisen poliisin tekemä George Floydin murha.  Ihmiset vaativat tasa-arvoisuutta ihonväristä riippumatta. Todella tärkeä asia.

Suomen korona-ajan toimenpiteet eivät ole olleet linjassa Euroopan suurimman iäkkäiden ihmisten oikeuksia puolustavan järjestön periaatteiden kanssa. Suuri osa koronan aiheuttamista hoivakotikuolemista olisi voitu välttää.

AGE Platform Europe (AGE) on EU:n suurin iäkkäiden ihmisten oikeuksia puolustava järjestö.  Se on julkaissut kannanoton iäkkäiden ihmisten oikeuksista koronaviruspandemian aikana. Tässä AGE:n perusperiaatteita:

  1. Pandemian aikana ihmisillä on samat oikeuden suojaamiseen ja hoitoon iästä riippumatta.

  2. Pandemia ei oikeuta iäkkäiden ihmisten itsemääräämisen ja ihmisarvon sivuuttamista.

  3. Vaikka perussairaudet lisäävät koronakuoleman mahdollisuutta, niin ikä yksistään ei saa olla toimenpiteiden, esimerkiksi eristämisen, perusteena.

  4. Ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa ennalta ehkäisyn ja hoidon pitäisi olla samalla tasolla kuin muuallakin asuvilla ihmisillä.

  5. Fyysinen eristäminen ei saa johtaa sosiaaliseen tyhjiöön.

Kuten huomaatte, Suomessa korona-ajan toimenpiteet eivät ole aivan olleet linjassa näiden periaatteiden kanssa. Eivät kyllä monissa muissakaan maissa. Hallituksemme vetämä 70-vuoden raja eristykseen on pelottanut monia ihmisiä niin, että he ovat kokeneet sen ulkonaliikkumiskielloksi. Kaikki tiedämme, miten liikkumattomuus vaikuttaa esimerkiksi muistisairaaseen ihmiseen.

Suurimpia ongelmia korona on aiheuttanut tehostetussa palveluasumisessa. Noin 80 prosentilla tehostetun palveluasumisen asukkaista on muistisairaus. On ehdottoman tärkeää, että korona ei pääse leviämään hoitopaikkoihin.  Kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa puolet koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa.

Miksi? Syitä on useita. Hoitajille ei ole annettu mahdollisuutta estää koronan leviämistä. Ei ole ollut tarpeeksi suojavälineitä. Asukkaita ja hoitajia ei ole testattu. Ainakin Ruotsissa koronaepäillyn potilaan lähettäminen hoivakodista sairaalaan on ollut epävirallisesti kiellettyä. Montakohan hoivakotiasukasta Suomessa on lähetetty sairaalaan?

Mikäli olisi ollut tahtoa, niin suuri osa koronan aiheuttamista hoivakotikuolemista olisi voitu välttää. Kaikki asukkaat ja hoitajat olisi pitänyt testata, hoitajat useampaankin kertaan; myös oireettomat, koska he voivat olla taudin levittäjiä.  Suomen testikapasiteetti on ollut vajaakäytöllä. Riittävät suojavarusteet. Samat tutut hoitajat. Hoitajat olisivat tätä turvallista hoitoa halunneet antaa.

Valtakunnalliset päättäjät ovat olleet toista mieltä. Tulee mieleen, että eikö hoivakodeissa asuvien – tai yli 70-vuotiaiden – elämä ole yhtä arvokas kuin muiden kansalaisten? Joutavatko mennä?

Tässä olisi kampanjan paikka: OLD LIVES MATTER – iäkkäiden elämällä on merkitystä.

Kirjoitus tullaan julkaisemaan myös Suomen muistiasiantuntijoiden Memo-lehdessä.

Raimo Sulkava

Raimo Sulkava on geriatrian ja neurologian erikoislääkäri. Hän väitteli vuonna 1983 Alzheimerin taudista ja on tutkinut ja hoitanut muistisairaita ihmisiä yli 30 vuoden ajan. Muistisairaiden ihmisten hoidossa Raimo painottaa kokonaisvastuun ottamista ja tiimityötä. Lääkehoidon lisäksi tarvitaan monia muita tapoja tukea arjen selviytymistä. Varhainen diagnostiikka on tuloksellisen hoidon perusta. Tieteellisessä tutkimuksessa Raimo on keskittynyt muistisairauksien perinnöllisiin ja muihin riskitekijöihin ja niiden ehkäisyyn, muistisairauksien hoitoon ja iäkkäiden ihmisten kuntoutukseen. Hän on kirjoittanut yli 300, pääosin englanninkielistä tieteellistä artikkelia erityisesti muistisairauksista sekä kouluttanut ja opettanut runsaasti geriatriaan ja muistisairauksiin liittyviä aiheista. Raimo on geriatrian professori (emeritus) Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä sekä Amia Muistiklinikan lääketieteellinen johtaja.

https://amia.fi/asiantuntijamme/raimo-sulkava
Edellinen
Edellinen

Muistisairaiden hoidon kielellinen aliarviointi: tarvitaanko lisää vain käsipareja?

Seuraava
Seuraava

Tutkimustiedosta muistityön arjen käytännöksi